TimoKarstu

Ovatko vanhukset myynnissä?

Vanhustenhoidon tilanne on saanut viime aikoina runsaasti palstatilaa epäiltyjen laiminlyöntien takia. Olen jo aiemmissa kirjoituksissani ottanut kantaa, että vanhukset, lasten ja nuorten ohella, eivät saa olla yhteiskunnan kärsijöinä. Vanhuksia, etenkin sitä ikäluokkaa, joka joutui puolustamaan maatamme ase kädessä, saamme kiittää siitä kaikesta, mitä meillä on. Vanhustenhoidon myynnissä ulkopuolisille yrittäjille on pidettävä mielessä osakeyhtiön tarkoitus, joka on voiton tuottaminen osakkailleen. Tässä on vaarana kustannusten karkaaminen ja palvelujen tason kaventuminen.

 

Itse olen tutustunut opiskeluaikana vanhustenhoitoon kahdessa kesätyöpaikassa, yhden kesän terveyskeskuksen ja toisen kesän vanhainkodin sairasosastolla. Huonokuntoiset ihmiset sairasosastolla ovat täysin hoitajien varassa ja heidän vastuullaan ovat pesut, syöttämiset, lääkkeiden anto jne. Liikuntakyvyttömät asukkaat pitää muutaman tunnin välein kääntää toiseen asentoon, jotta voidaan estää hankalien makuuhaavojen syntyminen. Hoitajien kiireiden keskellä pitäisi vielä löytää aikaa jalkauttamaan sellaisia asukkaita, jotka eivät omin voimin jaksa kävellä.

 

Vanheneminen on luonnon laki, jota emme voi estää, vaikka elintavoilla voimme prosessiin vaikuttaakin. Lopulta kuitenkin me kaikki vuorollamme olemme siinä tilassa, että ilman apua emme tule toimeen. Yhteiskunnan puolesta meidän pitää tukea vanhuksiamme omaishoitajien kautta sekä järjestää kotisairaanhoitoa. Kun sitten tilanne vaatii lisää tukea, niin voidaan vanhukselle tarjota aluksi osa-aikaista hoitopaikkaa ja myöhemmin kokoaikaista. Näin on nykyään toimittukin. Kun vanhus joutuu laitoshoitoon niin päästään hoitajamitoitukseen, joka puhuttaa ja saa runsaasti palstatilaa oikeutetusti. Hoitajamitoitus riippuu monesta asiasta. Tärkeää olisi olla riittävästi hoitajia, jotta jokaiselle vanhukselle tarjottaisiin perushoitojen lisäksi joka päivä mahdollisuus hänelle sopivaan liikuntaan, oli se sitten ulkoilua, kävelyä sisätiloissa tai huonokuntoisimmille vuoteessa jumppaamista. Vanhusten hiipuvaa toimintakykyä ylläpitävän liikunnan suunnittelu pitäisi olla fysioterapeuttien ohjaamaa. Vanhoina hyvinä aikoina laitokset olivat yhteiskunnan ylläpitämiä ja työvoimaa tuntui olevan riittävästi.

 

Vanhustenhoidon yksityistäminen ei valitettavasti ole ainoa asia, jossa yhteiskunta saattaa olla menossa hakoteille. Meille suomalaisille kuuluvaa yhteisomaisuutta ovat mm. koulujärjestelmä, tiestö, poliisi, puolustusvoimat ja sairaalat. Näistä meidän pitäisi pitää kiinni kynsin ja hampain, vaikka monilla alueilla menee jo huonommin: yleinen liikenne on maaseudulla monin paikoin lopetettu, tiestön hoidosta ja korjauksesta säästetään liikaa, sähkön kantaverkko myyty, yhteiskunnan kiinteistöjen hoitoa yksityistetään, kaivostoiminnan lainsäädäntö vanhentunut jne. Emmehän halua, että juomavesivarantommekin lopulta myydään yksityisille Iso-Britannian malliin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat